Lauantaina kisattiin kaksi Asko Jokisen rataa Ojagossa ja saatiin ensimmäinen tuloksemme kakkosluokasta.
Kisoista ei ole mitään ihmeellisen dramaattista kerrottavaa. Radat olivat ihan mahdollisia ja tuntuivat rataantutustumisilla loogisilta ja helposti muistettavilta. Pipsa oli mukavasti hanskassa ja seurasi hyvin ohjausta. Minulla vain sattui pieniä ohjausvirheitä ja niistä A radalla hylly ja toisella radalla vitonen.
A radan hylkäys tuli muurilta, jonka Pipsa hyppäsi kahdesti. Ensin oikein ja sitten takaisinpäin.
Muuri oli ikäänkuin reitin sivussa, joten lähetin Pipsan esteelle yksin ja jäin itse sen toiselle puolelle ja suuntasin seuraavalle esteelle. Pipsa toimi ihan loogisesti. Hyppäsi esteen kuten ohjasin, ja palasi suorinta tietä luokseni, kun ei muutakaan ohjetta saanut.
Sikäli tuo muuri jäi harmittamaan, että minulla kävi rataantutustumisella mielessä, että kuinkahan se tuolta palaa takaisin, mutta oletin sen seuraavan pyörähdystäni ja kiertävän esteen paluumatkalla. Olisi kannattanut ohjata.
B radalla saatiin vitonen kiellosta viitosesteellä. Nelonen oli takaakierrettävä hyppy, jolle Pipsa tuli aika lujaa suoraan putkesta. Takaakierto onnistui hyvin (vaikka ohjaus kuulemma näytti epämääräiseltä), mutta minä jäin jotenkin jäpittämään paikalleni koiran hypätessä kohti, sen sijaan että olisin jo vilkkaasti liikkunut kohti vitosta. Pipsa tuli takaakierrosta ja hujahti ohitseni ja samoin tein vitosen ohi, ennen kuin pääsin rytmiin mukaan. Huusin sen takaisin ja rata jatkui virheettä, mutta tuomarin käsi oli jo ehtinyt nousta.
Ylimääräinen mutka aiheutti myös lähes kahden sekunnin aikavirheen, joka olikin uutta meille.
Kakkosissa ihanneajat ovat tiukempia. Ei ilmeisesti voi enää juosta ympäriinsä ja ehtiä silti ajoissa, kuten ykkösissä.
Joka tapauksessa, tuli todella hyvä mieli. Nyt tuntuu, että uusi luokka on oikeasti aloitettu, eikä se enää tunnu niin mahdottomalta, kuin ensimmäisten kakkoskisojen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti