Tilastoja

Vuosi sitten, lokakuussa 2011 tein pientä tilastoa Pipsan ja minun agilityurasta. Nyt on aika tehdä uusi katsaus.

Mesirannan Agi.fi tilastojen innostamana päätin tutkia asiaa vähän tarkemmin.

Kisasimme ykkösissä yhteensä 40 starttia,  joista saimme 11 tulosta. Tuloskunnossa näkyy pientä kehitystä.

Vuonna 2011  22,2 % lähdöistä toi tuloksen, ja vuonna 2012 jo melkein puolet lähdöistä onnistui.

	I lk	kisat	nolla	tulos	Nolla %	Tulos %
	2012	22	2	10	9,1	45,5
	2011	18	1	4	5,6	22,2
		40	3	14	7,5	35,0

Kakkosissa on kisattu neljästi ja saatu yksi tulos. Prosentti on siis 25%.

Tein myös tilaston eri tuomareista.
Olemme kilpailleet 16 tuomarin radoilla. Meille parhaiten ovat sopineet Seppo Savikon radat, joilta on saatu neljä tulosta kuudelta radalta. Yksi tuloksista vieläpä nolla. Myös suurimmat ihanneajan alitukset ovat tulleet Savikon radoilta, parhaana -15,5 sekuntin alitus.
Vaikeimmat radat ovat olleet Kari Jalosella. Viisi yritystä, joista kaikista tuli hylkäys.

	Tuomari	Ratoja	Tuloksia	Nollia	Tulos %	Nolla %
	Heidi Viitaniemi	1	1	1	100,0%	100,0%
	Jarmo Jämsä	1	1		100,0%	0,0%
	Seppo Savikko	6	4	1	66,7%	16,7%
	Anne Viitanen	2	1		50,0%	0,0%
	Henri Luomala	4	2	1	50,0%	25,0%
	Martti Salonen	4	2		50,0%	0,0%
	Anne Savioja	3	1		33,3%	0,0%
	Asko Jokinen	3	1		33,3%	0,0%
	Ritva Herrala	7	2		28,6%	0,0%
	Eeva-Liisa Pohjanen	1	0		0,0%	0,0%
	Esa Muotka	2	0		0,0%	0,0%
	Harri Huittinen	2	0		0,0%	0,0%
	Kari Jalonen	5	0		0,0%	0,0%
	Leena Rantamäki-Lehtinen	1	0		0,0%	0,0%
	Salme mujunen	1	0		0,0%	0,0%
	Zeljko Gora	1	0		0,0%	0,0%
		44	15	3

Heidi Viitaniemen rata oli mielestäni aivottoman vaikea, mutta saimme siitä yllättäen SERT:in.
Ritva Herralalla on ollutkakkos-kolmos esteen välillä joku niksi, johon kompastun.
Jalosen radat ovat tuntuneet helpoilta, mutta menevät täysin hepuloinniksi, Pipsa lähtee kiitämään omiaan.
Martti Salosella on ollut kaksi tosi helppoa ja kaksi todella vaikeaa rataa.

Tuosta voisi nyt yrittää optimoida itselleen sopivia kisoja;)

Alkaa taas sujua

Lauantaina kisattiin kaksi Asko Jokisen rataa Ojagossa ja saatiin ensimmäinen tuloksemme kakkosluokasta.

Kisoista ei ole mitään ihmeellisen dramaattista kerrottavaa. Radat olivat ihan mahdollisia ja tuntuivat rataantutustumisilla loogisilta ja helposti muistettavilta. Pipsa oli mukavasti hanskassa ja seurasi hyvin ohjausta. Minulla vain sattui pieniä ohjausvirheitä ja niistä A radalla hylly ja toisella radalla vitonen.

A radan hylkäys tuli muurilta, jonka Pipsa hyppäsi kahdesti. Ensin oikein ja sitten takaisinpäin.
Muuri oli ikäänkuin reitin sivussa, joten lähetin Pipsan esteelle yksin ja jäin itse sen toiselle puolelle ja suuntasin seuraavalle esteelle. Pipsa toimi ihan loogisesti. Hyppäsi esteen kuten ohjasin, ja palasi suorinta tietä luokseni, kun ei muutakaan ohjetta saanut.

Sikäli tuo muuri jäi harmittamaan, että minulla kävi rataantutustumisella mielessä, että kuinkahan se tuolta palaa takaisin, mutta oletin sen seuraavan pyörähdystäni ja kiertävän esteen paluumatkalla. Olisi kannattanut ohjata.

B radalla saatiin vitonen kiellosta viitosesteellä. Nelonen oli takaakierrettävä hyppy, jolle Pipsa tuli aika lujaa suoraan putkesta. Takaakierto onnistui hyvin (vaikka ohjaus kuulemma näytti epämääräiseltä), mutta minä jäin jotenkin jäpittämään paikalleni koiran hypätessä kohti, sen sijaan että olisin jo vilkkaasti liikkunut kohti vitosta. Pipsa tuli takaakierrosta ja hujahti ohitseni ja samoin tein vitosen ohi, ennen kuin pääsin rytmiin mukaan. Huusin sen takaisin ja rata jatkui virheettä, mutta tuomarin käsi oli jo ehtinyt nousta.

Ylimääräinen mutka aiheutti myös lähes kahden sekunnin aikavirheen, joka olikin uutta meille.
Kakkosissa ihanneajat ovat tiukempia. Ei ilmeisesti voi enää juosta ympäriinsä ja ehtiä silti ajoissa, kuten ykkösissä.

Joka tapauksessa, tuli todella hyvä mieli. Nyt tuntuu, että uusi luokka on oikeasti aloitettu, eikä se enää tunnu niin mahdottomalta, kuin ensimmäisten kakkoskisojen jälkeen.