keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Terve sielu terveessä ruumiissa.

Pipsaa on viimeisen kuukauden sisään arvioitu niin henkisenä, kuin fyysisenäkin olentona
21.5 kävimme MH luonnekuvauksessa Oittaalla, ja 5.6. Karkussa springereiden päänäyttelyssä.

MH

MH, eli mentalbeskrivning hund, koostuu kymmenestä erilaisesta koiran käyttäytymistä testaavasta tehtävärastista. Ensin katsotaan kontaktin ottoa testaajaan ja yleisöön, sitten ohjaaja testaaja yllyttävät koiraa lekkiin. Kolmantena tehtävänä jahdataan narun päässä vedettävää viehettä ja sen jälkeen on aktiviteettitasotesti, jossa ohjaaja vain seisoa jäpittää paikallaan ja katsotaan mitä koira tekee, vai tekeekö mitään.

Viidentenä tulee etäleikki, jossa oudossa kaavussa heiluva avusta ja houkuttelee koiraa leikkiin, ja paljastaa siten kasvonsa, kuudennella rastilla mukavan kävelyn katkaisee yhtäkkiä eteen ponnahtava sininen haalari ja seitsemännellä taas yhtäkkiä koiran vierestä kuuluu raivokasta räminää.
Kahdeksannella rastilla pellon poikki tuulen alta lähestyy kaksi aaveeksi pukeutunutta avustajaa.
Yhdeksäs on taas leikki, jonka keskeyttää laukaus.

Arvostelussa tarkkaillaan koiran reaktion voimakkuuta asteikolla 1-5. Eri roduilla on omat tyypilliset tapansa reagoida ärsykkeisiin, eikä mikään tulos siten ole oikea tai väärä.

Pipsa oli kohtuullisen (3) kontaktihaluinen ja leikkisä, takaa-ajossa innokas (3-4) ,mutta ei välittänyt tarttua saaliseen (2). Aktiviteettitaso oli myös 2."Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua seistä tai maata".  Siinä Pipsa istui vieressäni ja katseli kanssani lintuja.

Etäleikkijä kinnosti Pipsaa kohtuullisesti (3), mutta ei sitä huvittanut leikkijän luokse mennä (1).
Haalari pelästytti (4), mutta eipä sen jälkeen mitään. Pelkoa ei jäänyt (1) vaan haalarin ohi käveltiin aivan huoleti.
Ääni ei pahemmin pelästyttänyt (3) "väistää, kääntämättä pois katsettaan", Sitten Pipsan uteliaisuus heräsi (5) ja se meni tutkimaan rämisijän aivan pelotta.

Aavet olivat ehkä se pahin juttu.  Ensin Pipsa tarkkaili ja teki vähän puolustautumiseleitä, sitten iski pelko (5).
Uteliaisuus kuitenkin voitti (2) ja se otti kasvonsa paljastaneeseen aaveeseen reippaasti kontaktia. (4)

Loppuleikki meni taas tasaisesti (3) ja laukauksen se havaitsi mutta jatkoi hommiaan (2)

Eli lopputulemana tasapainoinen perhekoira, ei taistelu- tai puruhalua, pelästyy, mutta rauhoittuu ja palaa tasapainoon nopeasti, rauhallinen. Jotain tällaista tuomari minulle suullisesti sanoi.



Karkun näyttely

Karkussa 5.6. taas arvioitiin Pipsan ulkonäköä.
Tuomari Brian Foster antoi EH:n ja lausui seuraavaa:

"Nicely shaped head,
could have slightly darker eye,
lacks in fore chest and stands wide in front,
moderate angulation front and back,
quite sound mover and happy."

Tämä oli Pipsan ensimmäinen aikuisnäyttely. Arvostelussa oli samoja asioita, kuin kahdessa pentunäyttelyssäkin kuten "kaunis pää", ja "kiva luonne" ja "hyvä liikkumaan".
Pipsahan on hyvin hoikka koira. Se on 47 cm korkea ja painaa vain 16,5 kg. Se on urheilukoira, agilitykiituri ja uimahirmu kovassa kunnossa. Pieni wannabe irlanninsetteri.
Hieno koira!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti