keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Veeenyttelyä

Agilitykisassa juostaan vaikkapa150 metriä noin 45 sekunnissa, eli satanen aikaan  30s. Ei se muuten ole kova aika, mutta ne käännökset.
Kisoihin nyt on mielestäni lämmitelty ihan kunnolla, hölkkäämällä ympäri aluetta.

Mehän olemme vielä varsin aloittelijoita, ja harjoituksissa kokonaista rataa on tehty ehkä yhden käden sormiin mahtuva määrä. Harjoituksissa tehdään lyhyitä, teknisiä ratapätkiä.

Polvelleni raskaimpia ovat olleet nimenomaan  ohjausharjoitukset, joissa odotame vuoroamme varsin pitkään, ja sitten kun oma vuoro tulee, liikutaankin todella vikkelästi, ja kääntyillään aiheutten polveen kiertoliikettä.
En usko, että nämä lyhyet harjoitukset ovat koirille kummoisiakaan. Esteet ovat aika alhaalla, ja suoritukset lyhyitä. Ihmisen polville käännökset ovat kuitenkin aika rankkoja.

Omaa vuoroa odottaessa tehdään yleensä esim. kontakteja,  tai muuta rauhallista.  Ojangossa on onneksi valtavasti tilaa mennä hieman etäämmälle pörräämään. Hallissa sitä usein seistään rivissä ja odotetaan vuoroa yrittäen olla häiritsemättä suorittavaa koirakkoa.

Kun kirjoitin, että "mennään varsin huonolla lämmittelyllä." tarkoitin juuri tätä. Jos lajia verrataan vaikapa hölkkäämiseen, tai maantiepyöräilyyn, joissa tehdään pitkäkestoista rauhallista tasaisesti kuormittavaa työtä lämpimillä lihaksilla, tämä on aika repivää hommaa. Agilityssäkin pitäisi lämmitellä niin, että on hiki päällä jo ennen suoritusta.

Ja sitten on tämä paino ja ikä. Tämän kaltaisessa lajissa pienikin ylipaino tuo polville  aikamoista ylimääräistä rasitusta, eikä nelikymppinen ole enää aivan ketterimmillään. Vauhtiakin voisi tietysti laskea. Menisin mieluusti treeneissä vähän hitaammin, mutta kun tuo otus ei perhana hidasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti