"Pipsa"

Jangas Easy Peasy

08.03.2009- 19.4.2018

”Sydämeni on Tuhannen myötä, tänään katkesi ystäväni juoksu”

Richard Adams, Ruohometsän kansa

 

Nuuksiossa

Kaunotar

Pipsa istuu iltalenkillä kentän laidalla ja tuijottaa luultavasti minulle näkymätöntä kaniinia.

Hyvin se kyllä mielestäni liikkuu. 

Toipilas 6v.

Pari viikkoa sitten HSKH:n epiksissä se sitten tapahtui. Pipsa loukkasi itsensä. Melkein 6v meni ehjänä.

Putkiralli ja ensimmäinen kisarata sujuivat normaalisti, joskin odotusaika muodostui pitkäksi ja lämmittelylenkistä alkoi olla aikaa. En uskaltanut lähteä kovin kauas.

Toisen lähdön ensimmäisen esteen ponnistuksessa Pipsa vinkaisi niin, että kaveri katsomossakin kuuli. Ehdimme vetää pari estettä, kunnes tajusin, että minun pitää keskeyttää. Itse se omaehtoisesti loikkasi vielä maaliesteen. Tutkittiin sitten koiraa ja sen kävelyä, ihan ok, mutta jotain pientä varomista.

Teimme pitkän lenkin seuraavana päivänä ja muutaman kilometrin jälkeen juoksenteli kuin ei mitään, mutta hypyt jyrkästi ylöspäin taisivat alkumatkasta vähän sattua. Lenkki lenkiltä se on parantunut ja venähtänyt lihas alkanut taas toimia.

Kipeä kohta oli lantioluun päällä, voisi sanoa pakaralihaksessa, jos koiralla olisi pakarat. 

Tiistaina oltiin jo palaamassa treeneihin, mutta iltapäivälenkillä se loikkasi sellaisen pienen jyrkänteen ylös ja vinkaisi. Jätimme treenit väliin ja palasimme sileän maan remmilenkkeihin. Teimme mm. Urbaanilenkin Töölönlahdelle, ja siitä on tässä kuviakin.

Toivotaan, että se tuosta toipuu kun otetaan rauhassa. Tasaisehkolla maalla ja puolen metrin hypyissä kaikki sujuu ja kani saa kyytiä niinkuin ennenkin. Se on vain tuo korkea hyppy, jossa on välillä pulmaa.

Kesäkuvia

Treeniryhmä

Treeniryhmä kuvattuna kännykällä hämärällä pellolla. Vasemmalta Ella, Lili (mukana kannustamassa Ellaa), Lotte, Dante ja Pipsa.
Kaikki walesit sisaruksia Jangas E pentueesta.

Koiranilma

 

Hetki harkintaa, onko siellä tosiaan sorsia...

...olihan siellä.